"Suomalaiset sukunimet"-kirja (Pirjo Mikkonen - Sirkka Paikkala, viides painos v. 1993) kertoo sukunimestä Mursu seuraavaa:

"MURSU (383)

Vesieläintä tarkoittava mursu olisi voinut olla alkujaan metsästäjän lisänimi kuten myös hylje ja norppa. Vuoden 1541 maakirjoissa esiintyy Säämingin ja Rantasalmen senaikaisissa pitäjissä Mursusen ruokakunta, Vilppulassa Paavali Mursuinen 1567. Alavudella mainitaan Sipi Mursuinen 1583 – 1630, Matti Mursu 1615 ja Johan Mursula 1809, Karstulassa Carl Mursuin 1850, Uukuniemellä Anders Mursuin 1638, Tohmajärvellä Michalka Mursuoff 1645. Tornionjokilaaksossa on kirjattu Hindrich Mursu 1596 Ruotsin puolen Keräsjoella (Vahtola on pitänyt nimeä savolaisena 1980), Pudasjärvellä Joseph Mursu 1687, Iissä Matz Mursuijnen 1628 ja Matz Mursoi 1661, Kuusamossa Sigfrid Mursu 1732. Nykyisin Mursu-nimisiä asuu ennen muuta Koillismaalla (Kuusamo, Posio) ja Pohjanlahden perukan pitäjissä; nimi on tunnettu myös Salmissa. Mursulan (88) pesäpaikka on Alavus, Mursunen-nimisiä (63) on eniten Mäntässä."

Sulkuihin merkitty luku ilmoittaa nimeä kantavien Suomessa asuvien Suomen kansalaisten määrän v. 1985.